Tämän päivän suunnitelmat menivät uusiksi, sillä rattailla ei päässyt liikkumaan lumisohjossa. Mukava ja onnistunut päivä kuitenkin loppujen lopuksi! =)
Viime aikoina ajatukseni synnytyspaikasta ovat selkiytyneet. Vähiten tähän ei ole vaikuttanut se, että Vammalan synnytyspuoli on ilmeisesti heinäkuussa kiinni! Lisäksi olen miettinyt, että tämä on oikeasti viimeinen synnytykseni ja jos tuntuu siltä, että minulle ihanteellisin paikka synnyttää on koti, niin silloin minun pitää pyrkiä kotisynnytystä kohden. NIINPÄ SOITIN KOTILOLLE! (Eli kotikätilölle). Puhuttuani tämän aivan ihanan, sympaattisen ihmisen kanssa olin valmis vajoamaan kunnon oksitosiinihumalaan! Pääsispä jo synnyttämään. Hauska juttu on, että plussasin tästä meidän yllärivauvasta juurikin samana päivänä, kun oli kotisynnytys-teemailta (eli keskusteluilta), johon olin aikaisemmin ilmoittautunut. Tämä samainen kotilo oli tuolloin paikalla ja tapasin hänet ensimmäisen kerran. Vaikka olin shokissa raskausuutisesta, niin mietin, että mikäli synnytän kotona, niin hänet haluan ehdottomasti hoitamaan synnytykseni. Ehkä se oli merkki, että plussasin juuri tuona päivänä :P Synnytysfiilis on sanoinkuvaamaton juuri nyt.. En muuten ole vielä kertonut O:lle, että olen keskustellut kotilon kanssa ja "buukannut" hänet. Eeeeehkä huomenna olisi pakko kertoa? O kyllä tietää, että haluan synnyttää kotona ja eilen kysyin hänen mielipidettään vielä kerran. Vastaus "harkitaan" ei kyllä hirveästi tainnut vaikuttaa mun toimiini.
E nukahti jo aikaisin illalla ja luin synnytyskirjallisuutta sohvalla mahakipujen kourissa.. Löysin tänään sokerittomia karkkeja ja testasin; eivät taineet sopia mulle :( Ehkä parempi niin!
Rakas E on oppinut puhumaan jo 3-sanaisilla lauseilla paljon enemmän. Mun pieni prinsessa on jo niin iso tyttö!!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti